Siirry pääsisältöön

Kunniottava kohtaaminen




 

Tasa-arvoinen kunnioittava kohtaaminen

Minkälainen on kunnioittava ja tasa-arvoinen kohtaaminen?

Katson vuosia taaksepäin. Istuin penkkiin tietämättä mitä palaveri toisi tullessaan, minkälaisia päätöksiä tehtäisiin. Muistan, että tunsin oloni kuitenkin turvalliseksi. Minulta kysyttiin omaa mielipidettäni, tulin kuulluksi. Minua kunnioitettiin, tunsin olevani tasa-arvoinen. Tunsin olevani tärkeä, vaikka tiesin, että lopulliset päätökset tekee sosiaalityöntekijä.

Minua pyydettiin kirjoittamaan siitä, millainen merkitys on tasa-arvoisella kohtaamisella. Halusin kirjoittaa siitä myös omasta tahdostani. Tämä kirjoitus on sinulle sosiaalityöntekijä: Ammatissasi päätät toisten elämästä.

Kun saavut palaveriin, olet saattanut olla  juuri kahvihuoneessa istumassa ja kiroamassa tulevan asiakkaan, nuoren tai lapsen, alimpaan helvettiin. Kiroat hänet siitä, kuinka tämä on käytösongelmainen. Ongelmia on koulussa, eikä mikään muutenkaan luista.

Tiesitkö, että sillä on merkitystä, kuinka kunnioittavasti puhut palaverien ulkopuolella lapsesta ja nuoresta? Tuetko ja kunnioitatko lasta ja nuorta myös silloin, kun hän ei ole kuulemassa? Muista, että olet ammattilainen, joka ajaa lapsen ja nuoren asioita.

Mietin erästä kohtaamista, joka tapahtui tosi monta vuotta sitten. Sosiaalityöntekijä sanoi minulle, ettei minusta tulee mitään. Oliko sanat oikein sanottu? Oliko kohtaaminen onnistunut? EI! Juuri siinä hetkessä itsekin mietin, että tuleeko minusta oikeasti koskaan mitään. Olin se ”ongelmanuori”, jota kaikki haukkui. Juuri siihen hetkeen olisin tarvinnut ammattilaisilta kannustusta enkä haukkuja. 

Onnekseni henkilökohtaisen matkani varrella on ollut monta tasa-arvoista kohtaamista, jotka ovat kannustaneet minua menemään elämässä eteenpäin. Kannustaneet lukemaan ammatin. Kannustaneet hakeutumaan kokemusohjaajaksi, veturiksi.

Nyt pystyn katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta. Omat kokemukseni ovat vaikuttaneet niin, että kohtaan omat nuoreni kunnioittavasti. Toivon, että voin välittää  ammattilaisille kokemustietoa, joka lisää ymmärrystä sijoitettuja lapsia ja nuoria kohtaan. Uskon, että ymmärrys toista kohtaan vaikuttaa siihen, miten aidosti pystyy kokemaan toisen tasa-arvoisena ja kunnioittamaan tämän ihmisarvoa.

Linkin kautta löytyy koko teksti, yhteistyössä Erja Sandbergin kanssa.
http://www.erjasandberg.eu/lastensuojelu/tama-kirjoitus-on-sinulle-sosiaalityontekija-ammatissasi-paatat-toisten-elamasta/

Anni Vaittinen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ehjä, ehkä epävarma, muttei koskaan enää rikkinäinen

Seitsemän Veturia – seitsemän erilaista tarinaa

Palava halu auttaa nuoria sai Vikin lähtemään mukaan Veturointi-toimintaan (Teksti Hanna Oikarinen)